Mitä on konseptointi?
Konseptointi on tuotekehityksen ensimmäinen ja tärkein vaihe. Esitän konseptoinnin kuvakertomuksen tapaan. Kaikkien teknisten- ym. asioiden perinpohjainen avaaminen tarkoittaisi kirjan kirjoittamista.
Tuotekonseptilla luodaan ”raamit” eli speksi tuotteelle. Sen avulla voidaan tutkia valittuja ominaisuuksia ennen lopullisia ratkaisuja. Avaan konseptointia Paviljonki esimerkin kautta, miten prosessi etenee.
Paviljonki konseptin lähtökohdat olivat:
- 12-15 asiakaspaikkaa
- kesäkäyttö
- kahvila
- kaupungin maamerkki
- turisteille
- infopiste
- kirjamyymälä
- saniteettitilat
- sijainti vesistön vieressä
- paviljonkiin suunnitellut kahvilakalusteet
Lähtökohdat eli speksit toimivat ideoinnin pohjana. Ensimmäinen lähestymistapa oli avautuva/kokoon taittuva rakenne, joka olisi helposti purettavissa talven ajaksi.
Seuraava lähestymistapa oli kiinteä rakennus, jossa voi olla kahvilapalveluja esim. jonkin talvisen tapahtuman yhteydessä. Paviljongin lähtökohta oli neliön muodon sisään tuleva layout. Yläkuvanto syntyi nopeasti, mutta sivukuvannot aiheuttivat enemmän pohtimista. Tässä kohdassa täytyi tehdä myös alustavia ratkaisuja materiaaleista, lähinnä katettujen alueiden osalta. Katemateriaalien valinnassa täytyy ottaa huomioon, millaisia muotoja kyseisestä materiaalista voidaan tehdä. Saniteettitilojen sijainti määritteli rakennuksen mittasuhteet ja muodon, tilojen korkeusvaatimusten kautta.
Rakennuksen halutun muodon löytymisen jälkeen suunnitellaan alustavia rakenteita ja toiminnallisten tilojen sijoittelua. Paviljonki perustuu puurakenteeseen, joka on osittain näkyvissä. Rakennuksen eri osat ja pohjapinta-alat tarkentuvat tilavaatimusten kautta. Vaatimusten pohjalta piirretään detail-tyyppisiä rakenneluonnoksia. Konseptoinnin tässä vaiheessa kaikki pienetkin muutokset yksityiskohtiin alkavat vaikuttamaan kaikkeen jo aiemmin tehtyyn.
Havainnollistavat yleiskuvat eri suunnista kertovat mihin suuntaan ollaan menossa. Suunniteltavasta kohteesta riippuen nämä voidaan piirtää käsin tai tehdä 3D mallinnus. Paviljongin ensimmäiset versiot eivät vielä vakuuttaneet, vaikkakin halutut elementit olivat jo mukana.
Suunta oli kuitenkin jo selvillä. Tarvittiin visuaalisen ilmeen viilausta ja idean kirkastamista. Tämä prosessi toi mukanaan tasapainoisemmat mittasuhteet. Rakennuksen fyysinen koko muuntui myös ensimmäisiä versioita pienemmäksi. Matkan varrella tullut ajatus kahvilakalusteista, jotka perustuvat kolmionmuotoisiin pöytiin, alkoivat tämän vaiheen aikana sopia paremmin visuaaliseen kokonaisuuteen.
3D mallinnetusta paviljongista saadaan 2D mittakuvat.
Paviljonki on mielenkiintoisen muotoinen ja siitä oli hyvä rakentaa pienoismalli mittakaavaan. Pienoismalli voidaan rakentaa joko käsin tai toteuttaa 3D tulosteena, riippuen käyttötarkoituksesta. Fyysinen, käsinkosketeltava malli on havaintovälineenä ylivoimainen. Jos suunniteltavasta kohteesta on useampi versio, pienoismallit helpottavat valittavan etenemissuunnan ratkaisuja.
3D mallinnetusta kohteesta tehdään lähes valokuvatasoisia renderöityjä kuvia, joissa rakennus on sijoitettu tulevaan ympäristöönsä. Mallinnuksen kautta tuotetut kuvat ovat korvaamaton apu erilaisten hakemusten liitteinä ja suunnitteluryhmän sekä valmistajien keskustelussa.
Tuotekonsepti ei ole vielä valmiiksi suunniteltu, vaikka se siltä näyttääkin. Se on lähtökohta varsinaiselle suunnittelutyölle, jonka aikana jotkin asiat pakostakin muuttuvat, mutta haluttuun suuntaan.